Moskovan tv-pomojen päätös olla uutisoimatta raakaa lapsenmurhaa näyttää oudolta, kirjoittaa HS:n Moskovan-kirjeenvaihtaja Pekka Hakala.

 
 
MAXIM SHEMETOV / REUTERS
Poliisit kuljettivat Gjultšehra Bobokulovaa keskiviikkona oikeustalossa Moskovassa.
Poliisit kuljettivat Gjultšehra Bobokulovaa keskiviikkona oikeustalossa Moskovassa.

Viikon ykköspuheenaihe Moskovassa on epäilyksettä Gjultšehra Bobokulova, 38, joka netissä ja otsikoissa tunnetaan paremmin nimellä tappaja-lastenhoitaja.

Uzbekistanilainen Bobokulova ilmestyi maanantaiaamuna Oktjabrskoe poljen metroasemalle, jonne keskustasta on kymmenen minuutin metromatka. Mustaan hijabiin pukeutunut nainen otti kassistaan lapsen pään, heilutteli sitä asemalla ja huusi Allah akbar, Jumala on suuri. Älypuhelimet ehtivät kuvata esitystä ainakin puoli tuntia ennen kuin poliisi pidätti Bobokulovan.

 
?bn=11516268;1x1inv=1;srctype=3;ord=[timAdvertisement?bn=10401900;1x1inv=1;srctype=3;ord=[tim

Moskovalaisperheessä lastenhoitajana työskennellyt Bobokulova oli jäänyt aamulla kotiin nelivuotiaan Nastja -tyttären kanssa, kun vanhemmat lähtivät töihin ja isoveli Kostja kouluun. Hoitaja hakkasi pikkutytön pään irti, sytytti asunnon tuleen ja lähti metroasemalle.

Yleisön järkytystä seurasivat huhut terrorimotiiveista. Uutistoimisto Ria Novosti kertoi keskiviikkona tutkintakomitean etsivän henkilöitä, jotka yllyttivät Bobokulovan karmeaan tekoon.

Näyttää kuitenkin siltä, että yllyttäjiä on etsittävä lähinnä murhaajan pään sisältä. Kuulusteluissa hän kertoi Jumalan käskeneen hänet verityöhön.

Laajalevikkisen Moskovski Komsomolets -lehden toimittaja jalkautui jo tiistaina Bobokulovan kotikylään Uzbekistanissa. Paikallisten asukkaiden ja viranomaisten haastattelusta selvisi, että Bobokulova ja hänen mielenterveysongelmansa ovat koko kylän tiedossa.

Nainen oli kolmannen lapsensa syntymän jälkeen 16 vuotta sitten yli kahden vuoden ajan mielisairaalahoidossa skitsofrenian vuoksi. Lyhyempiä hoitojaksoja on kyläläisten mukaan ollut sen jälkeen useita. Lapset ovat olleet ex-miehen ja vanhempien hoidossa.

Moskovassa keskustelu sai kuitenkin jo tiistaina aivan uuden ulottuvuuden. ”Valtiokanavat vaikenivat hoitajan tekemästä lapsenmurhasta”, otsikoi laadukas talouslehti RBK.

Todella. Kaupunkilaisten tyrmistykseksi maanantain iltauutiset television pääkanavilla kertoivat edellisviikkoisesta kaivosonnettomuudesta, Syyrian sodasta jaLeonardo DiCaprion Oscar-palkinnosta. Ei sanaakaan pikku Nastjasta. Kreml passitti tiedottajansa Dmitri Peskovin kertomaan julkisuuteen, ettei presidentti ollut antanut tv-kanaville mitään ohjeita uutisoinnista. Nämä olivat päättäneet itse vaieta.

Venäjän tv-kanavien päätöstä on tällä kertaa vaikea arvostella kovin suureen ääneen Helsingin Sanomissa, sillä vaikenimmehan mekin. Suomalaisella lehdellä on tähän kuitenkin mainio perustelu: jos jokaisen maailman hullun tekosia ryhdyttäisiin seuraamaan, ei ulkomaiseen uutisantiin muuta mahtuisikaan. Toisin sanoen uutisiin päästäkseen murhalla pitäisi olla muutakin kuin sensaatioarvo.

Entäpä jos tapahtumapaikka olisi ollut vaikkapa Kannelmäki? Sen paremmin HS kuin Yleisradio tai ylipäätään mikään suomalainen tiedotusväline ei olisi vaiennut. Ehkä Yleisradio olisi vaiennut 20 tai 30 vuotta sitten. Ehkä aamun lehdessä olisi ollut tuolloin aika pieni uutinen, ainakin verrattuna iltapäivälehtiin.

Mutta nyt maailma on toinen, myös itärajan itäpuolella, ja Moskovan tv-pomojen päätös näyttää oudolta. Erityisen oudolta siksi, etteivät Venäjän kanavat muutoin ole erityisen hienotunteisia. Raakuuksia näytetään huomattavasti helpommin kuin Suomessa, eikä vain ulkomaisilta sotakentiltä. Esimerkiksi perheensä Nižnyi Novgorodissa murhanneesta isästä kerrottiin kaikilla kanavilla viime elokuussa.

Ainoa selitys tv-kanavien linjanvetoon näyttäisi olevan se, että murhaaja on islaminuskoinen siirtotyöläinen.

Televisiokanavien linja muuttui kertaheitolla lokakuussa 2013, kun 25-vuotiaanJegor Štšerbakovin murha Moskovan eteläisessä Birjuljovon lähiössä nostatti suuret mellakat kansallismielisten oikeistoryhmien sekä toisaalta maahanmuuttajien ja kaukasialaisten siirtotyöläisten välillä. Äärioikeistoon aiemmin ymmärryksellä suhtautuneet vallanpitäjät säikähtivät.

Nyt Moskovassa lainehtiva keskustelu maahanmuuton kontrollista ja journalismista muistuttaa kovasti suomalaista puhetta samoista aiheista. Löytyy tv-kanavien päätökselle puolustajiakin, ja tutun kuuloisilla perusteluilla:

”Mitä vähemmän aihetta käsitellään tv-ruudussa sen vähemmän sitä vatkataan keskusteluohjelmissa ja sitä pikemmin epäonninen perhe kykenee kokoamaan itsensä ja jatkamaan elämää”, kirjoittaa Moskovski Komsomoletsin uutispäätoimittaja Tatjana Fedotkina kommentissaan.

LÄHDE: HELSINGIN SANOMAT