Potilaiden tiedottomaksi ylilääkitsemistä, nöyryyttämistä ja fyysisiä pahoinpitelyjä, laittomia pakkoeristyksiä ja lääkevarkauksia. Tällaista oli arki vanhuspsykiatrian suljetulla G1-osastolla Turun kaupunginsairaalassa.
Turun kaupunginsairaalan psykiatrisilla suljetuilla osastoilla on ilmennyt vakavia väärinkäytöksiä. Turun kaupunki myöntää tietävänsä hoitohenkilökunnan laiminlyönneistä. TS/Riitta Salmi
Turun kaupunginsairaalan psykiatrisilla suljetuilla osastoilla on ilmennyt vakavia väärinkäytöksiä. Turun kaupunki myöntää tietävänsä hoitohenkilökunnan laiminlyönneistä. TS/Riitta Salmi
 
 
Rebekka Härkönen
 

Tyypillisesti väkivalta G1-osastolla tapahtui arkirutiinien lomassa, kun hoitaja vei veltoksi lääkittyä potilasta suihkuun tai huoneeseen.

Se oli tarkoituksellisen kovakouraista repimistä ja riuhtomista. Potilaan pään ja jalkojen kolhimista sängyn kaiteisiin. Erittäin rajua tarttumista, potilaan tönimistä ja heittämistä lattialle.

Turun Sanomien tiedossa on myös yksi suoranainen pahoinpitely, jossa hoitaja hakkasi potilasta nyrkeillä. Lähteiden mukaan potilaat yrittivät kertoa mustelmistaan hoitajille ja lääkäreille. Hoitajat vaiensivat potilaat vähättelemällä näiden puheita sekaviksi ja psykoottisiksi.Turun Sanomien tiedot perustuvat lukuisiin lähteisiin, joista osa on kirjallisia. Lähteinä ei ole käytetty potilaita. Tiedot perustuvat vuosien 2009–2014 tapahtumiin.

Turun kaupunginsairaalan vanhuspsykiatrian G1-osasto on suljettu osasto. Potilaat ovat yli 65-vuotiaita pakkohoitoa tarvitsevia akuutteja mielenterveyspotilaita. Osasto on 15-paikkainen, mutta potilaita siellä on tarpeesta riippuen yhtä aikaa tyypillisesti 8–20.

Osastolla G1 poljettiin vuosikaudet potilaiden ihmisoikeuksia. Väärinkäytökset olivat niin vakavia, että Turun psykiatrian johdossa keskusteltiin henkilökunnan irtisanomisista.

Ketään ei kuitenkaan irtisanottu eikä valvontaviranomaiselle ilmoitettu ongelmista. Lähteiden mukaan laittomuudet saivat jatkua johdon suojeluksessa.

Iso osa ilmi tulleista väärinkäytöksistä olisi kuulunut poliisin tutkittaviksi.

Poliisille kaupunki kertoo ilmoittaneensa vain lääkevarkaudet, mutta prosessin etenemistä ei seurattu lainkaan. Jutut eivät päätyneet koskaan tuomioistuimeen.

Turun Sanomien lähteiden mukaan Turun psykiatrian johtaja kielsi kertomasta väärinkäytöksistä valvontaviranomaisille.

Käytäntöjä kritisoineet tai niihin puuttuneet hoitotyöntekijät yhteisö vaiensi pelolla. Moni pitää edelleenkin suunsa kiinni työpaikan ja toimeentulon menettämisen pelossa.

”Jos et saatana ota sitä lääkettä, haen aseen ja ammun sinut.” Esimerkiksi tällä tavalla yksi hoitajista puhutteli vanhuspotilasta. Vastaavia esimerkkejä julmuuksista ja laiminlyönneistä on runsaasti.

Potilaat ylilääkittiin säännönmukaisesti öiksi lääkärin tietämättä, jotta yövuorossa olevat hoitajat saattoivat nukkua. Ylilääkitsemisellä tarkoitetaan vähintään tupla-annosta rauhoittavia.

Yöhoitajat nukkuivat 4–6 tunnin yöunet työvuorossaan, mikä oli vakiintunut tapa. Nukkuminen työvuorossa on psykiatrisilla osastoilla ehdottomasti kiellettyä.

Vuonna 2012 aamuvuoron hoitajat löysivät G1-osaston potilaan loukkaantuneena verilammikosta makaamasta. Vanhus oli kaatunut ja lyönyt päänsä, kun yöhoitaja nukkui.

Syyllinen sai rangaistukseksi puhuttelun. Hoitajien yönukkuminen kuitenkin jatkui, ja vessareissuilla eksyneet dementikkopotilaat kyykistelivät tarpeillaan osaston nurkissa.

Lääkkeitä osastolla kului jatkuvasti jopa kolminkertainen määrä siihen verrattuna, mitä lääkärit olivat potilaille määränneet. Osaa huumausaineiksi luokiteltavien lääkkeiden hävikistä selittää jatkuva potilaiden ylilääkitseminen, loppua lääkevarkaudet.

Potilaille syötettiin myös vanhentuneita lääkkeitä.

Turun Sanomien tietojen mukaan G1-osastolla hoitajat eristivät potilaita mielivaltaisesti erityisesti öiksi ilman lääkärin lupaa. Tämä oli jopa viikoittaista.

Virikkeettömään tilaan sulkeminen on yksi psykiatrinen hoitokeino, mutta sen määräämisestä voi päättää ainoastaan lääkäri.

Turun Sanomien lähteiden mukaan peräti puolet G1-osaston potilaista oli dementikkoja, vaikka dementia ei ole mielisairaus.

Oli tavallista, että Turun kaupunginsairaalan lääkäri oli kirjannut suljetulle osastolle määräämisen syyksi sen, että ”sisätautien osastoilla ei ole tilaa”.

Lain mukaan ihmisen vapautta voidaan rajoittaa vain erityisen painavin perustein. Lyhytkin laillinen lääketieteellinen vapaudenriisto edellyttää, että henkilöä epäillään psykoottiseksi.

Lääkäri voi määrätä ihmisen psykiatriseen tarkkailuun vain laissa määritellyin kriteerein. Maksimissaan neljä vuorokautta kestävä tarkkailu edellyttää aikuisella ihmisellä epäilyä psykoositason mielisairaudesta.

Kaiken kaikkiaan kuva G1-osaston potilaille tarjoamasta hoidosta on surkea.

Työvuoronsa valtaosa G1-osaston hoitajista vietti tietokoneella pelaten, kahvilla, tupakalla, kansliassa tai nukkuen. Pakkohoidon tarpeen arvioimiseksi tarkkailtavaksi määrättyjä potilaita ei juurikaan tarkkailtu, hoito oli lähinnä lääkkeiden syöttämistä.

Turun Sanomien selvitys keskittyi osastoon G1. Selvityksen aikana kuitenkin ilmeni, että myös Turun kaupunginsairaalan kolmella muulla psykiatrisella suljetulla osastolla on esiintynyt vastaavan kaltaisia väärinkäytöksiä.

Väärinkäytöksiä tapahtuu lähdemateriaalin mukaan edelleen.

 

TURUN KAUPUNKI: ASIASSA TEHTIIN SELVÄ VIRHE

 

Turun kaupunki myöntää jättäneensä ilmoittamatta osastolla G1 tapahtuneista väärinkäytöksistä valvontaviranomaiselle eli Valviralle. Kaupungin hyvinvointitoimialan johtajan Riitta Liuksan mukaan asiassa tehtiin selvä virhe.

 

– Meillä ei ole yksiselitteistä ohjetta siitä, missä kohtaa pitäisi tehdä ilmoitus Valviralle. Asia jää työnantajan harkintaan. Ohjeistusta valvontaviranomaiselle ilmoittamisesta pitää nyt selkeyttää ja yhtenäistää, sanoo Liuksa.

Valviran mukaan kaikki esimiesasemassa terveydenhuollossa työskentelevät voivat tehdä valvontaviranomaiselle ilmoituksen terveydenhuollon työntekijöiden toiminnasta.

Turun kaupungin psykiatrian tulosyksikköjohtaja Jyrki Heikkilä ei ilmoittanut ongelmista Valviraan. Ilmoitusta eivät tehneet myöskään osaston vanha tai uusi ylihoitaja. Ylihoitaja vaihtui lokakuussa 2013, eli sen jälkeen, kun väärinkäytöksiä käsittelevä selvitys oli valmistunut.

– Pyrimme tekemään ensiksi sisäisen tarkastuksen. Minun pitää noudattaa talon toimintaohjeita tällaisissa asioissa. Lisäksi lääkevarkauden tunnustanut henkilö oli jäämässä joka tapauksessa pois töistä, uusi ylihoitaja selittää.

Liuksa kertoo olevansa tietoinen vuonna 2013 ilmitulleista väärinkäytöksistä ja laiminlyönneistä osastolla G1.

– Eihän tällaista missään nimessä olisi pitänyt tapahtua. Tällainen toiminta ei ole mitenkään hyväksyttävää, hän toteaa.

Jyrki Heikkilä vahvistaa Turun Sanomille, että osa osaston G1 henkilökunnasta syyllistyi useisiin rikkomuksiin: potilaiden kovakourainen ja epäasiallinen kohtelu, ylilääkitseminen, nukkuminen yövuorossa sekä työtehtävien laiminlyönti.

– Tiedän että lääkevarkauksista oli vahva epäily. Muistan, että yksi henkilökunnan jäsen olisi tunnustanut varkauden. En tiedä poliisitutkinnan tulosta. Tutkimme myös potilaan pahoinpitelyä, mutta kyseessä oli sana sanaa vastaan -tilanne.

Osastolla selvitettiin lisäksi potilaiden eristämistä ilman lääkärin lupaa.

Väärinkäytöksiä selvittivät Heikkilän lisäksi myös osaston ylihoitaja, osastonhoitaja ja ylilääkäri.

Selvitystyö johti useaan varoitukseen ja työtehtävän vaihdokseen.

Kaikkiaan tutkinta koski yli kymmentä osaston työntekijää.

– Järjestimme lisäksi useita kokouksia hoitohenkilökunnan kanssa. Niissä keskusteltiin ongelmista ja säännöistä, Heikkilä sanoo.

Hän painottaa, että selvitys johti laajaan kehittämistyöhön ongelmien korjaamiseksi.

Ongelmista raportoitiin hyvinvointitoimialan johdolle.

Miten näin laajat väärinkäytökset voivat olla mahdollisia? Heikkilän mukaan henkilökunnan ja viranomaisten vallan syntyminen on kaikkien suljettujen laitosten ongelma.

– Suljetut psykiatriset osastot ovat haastavia ja vaikeita henkilökunnalle. Huomattavalla osalla potilaista on vaikeita psykoosioireita. Osastoilla joudutaan käyttämään paljon pakkohoitokeinoja. Jotkut työntekijät eivät jaksa pitää yllä hyviä standardeja vaan alkavat toimia osittain omin päin.

Heikkilä sanoo, että suoranaiset väärinkäytökset on nyt saatu korjattua osastolla G1, mutta kulttuurissa on yhä kehitettävää.

– Kysymys on pitkästä laitosvaltaisen kulttuurin perinteestä psykiatrisissa sairaaloissa ja suljetuissa laitoksissa. Jos ihmiset ovat olleet siinä mukana pitkän työuran, heillä kestää aikansa ennen kuin heidän toimintatapansa ovat kaikilta osin tavoitetasolla.

Myös muilla Turun kaupungin suljetuilla osastoilla on tullut Heikkilän mukaan esiin yksittäisiä väärinkäytöksiä, mutta ei yhtä laajassa määrin kuin osastolla G1.

Rebekka Härkönen

Raisa Korkki

 

 

Kun Turun psykiatrian johto sai tietää G1-osaston väärinkäytöksistä, se päätti selvittää asiat oman organisaation sisällä. Sairaalaorganisaatio ja Turun kaupunki näyttävät ottaneen itselleen monin kohdin oikeuden toimia paitsi esitutkintaviranomaisen ja tuomioistuimen, myös valvontaviranomaisen roolissa.

Turun psykiatrian tulosalueen ylimmän johtajan, ylilääkäri Jyrki Heikkilän tietoon mittava laiminlyöntien vyyhti tuli viimeistään kesällä 2013.

Turun Sanomien tietojen mukaan Heikkilä kielsi tuolloin henkilökuntaa ilmoittamasta ongelmista valvontaviranomaiselle. Heikkilä kiistää väitteen.

Kaksi G1-osaston hoitajaa jäi kiinni huumausaineiksi luokiteltavien lääkkeiden varkaudesta. Ainakin toinen heistä tunnusti. Tieto varkauksista ei mennyt terveydenhuollon henkilökunnan ammattioikeuksia valvovalle Valviralle.

Turun kaupungin silloinen hallintojohtaja Antti Perälä teki lääkevarkauksista tutkintapyynnön poliisille. Poliisin mukaan molemmat hoitajat saivat sakot näpistyksestä. Poliisin mukaan toinen jutuista olisi pitänyt tutkia näpistyksen lisäksi huumausainerikoksena, mutta poliisi tyri tutkinnan.

Turun kaupungilla ei ole tietoa, miten prosessi eteni.

– Prosessia ei seurattu loppuun. Tässä on iso aukko, Perälä myöntää.

Lähdemateriaalin mukaan G1-osastolla tehtiin kesän 2013 päätteeksi iso selvitystyö, jonka käynnisti ylihoitajan sijainen. Tarkoituksena oli saada väärinkäytökset loppumaan.

Osastolla työskennelleet hoitajat joutuivat haastatteluun. Kysymykset koskivat muun muassa potilaisiin kohdistettua väkivaltaa, pakkoeristämiskäytäntöjä ja ylilääkitsemistä.

Hävikin mittaamiseksi lääkkeiden kulutus määrättiin tarkkailuun.

Eräs mieshoitaja tunnusti kohdelleensa kovakouraisesti potilasta. Kaupunki ei ilmoittanut asiasta poliisille.

– Varoituksesta ainakin keskusteltiin. Asia olisi voitu hoitaa toisinkin, Perälä myöntää.

Näyttö väärinkäytöksistä oli selkeä. Etenkin lyhyitä jaksoja osastolla työskennelleet hoitajat kertoivat järkyttäviä yksityiskohtia osaston arjesta.

Selvityksen tulos kannettiin Jyrki Heikkilän eteen. Turun Sanomien lähteet kertovat, että hallintojohtaja Antti Perälä suositteli potkuja suurelle osalle G1-osaston hoitajista.

Heikkilän muistikuvan mukaan yhden hoitajan irtisanomisesta keskusteltiin.

– En muista tarkasti, mutta jotakin keskusteluja käytiin. Lähinnä ne koskivat perusteluja, joilla henkilöiden työsuhteita olisi mahdollista purkaa, Perälä toteaa.

Selvityksen päätyttyä osaston G1 ongelmia selvittäneen ylihoitajan sijaisuus loppui. Hänen apunaan toiminut osastonhoitajan sijainen lähti niin ikään toisiin tehtäviin. Ongelmia kritisoineille keikkatyöläisille ei enää tarjottu töitä.

Yhtään osaston henkilökunnan jäsenistä ei irtisanottu. Valtaosa heistä työskentelee yhä Turun psykiatrian osastoilla.

Hallintoylilääkäri Jyrki Heikkilä totesi, että muutokset tapahtuvat hitaasti. ”Psykiatrialla on aina ollut kaksi todellisuutta – se mikä tapahtuu hoitokokouksessa ja toinen, mikä tapahtuu yöllä”, oli lähdemateriaalin mukaan Heikkilän silloinen kannanotto tapahtumiin.

Heikkilä kertoo tarkoittaneensa, että yöllä vastaantulevia ongelmatilanteita pitäisi pystyä ennakoimaan päivällä.

LÄHDE: TURUN SANOMAT